YFU weekend

viikonloppun fiilikset:

HAAAAAAAAA oli ihan mahtavaa :) ♥

Kelasin et meit olis ollu jotain seittemän YFU:n toimistol, yhen pöydän ympäril hiljaa ujoina kuunnellen, ku meit valmennetaan.
Mut sit ku astuinki sisään kuulen kauheesti puhetta ja äänekästä nauruu. Ihmisii oli yhteensä neljätoista. Kelasin et oon tullu salee väärään paikkaan. :D

Perjantain oltii siel toimistol, oltii varmaa näkemisen arvosii, kaikki puhu kauheen lujaan ääneen innoissaan, naurettiin posket punasina, silmät pyöreinä, ei hitto ♥ Illan aikana me kokattii, kuunneltii, juteltii...6 tunnin jälkee tuntu et tunsin ne ihmiset, vaik en ees muistanu kaikkien nimii.

Nukuttii hotellissa (kerrossängyissä! >:)) ja valvottiin johonki 12 asti. Silti oli kivaa, puhuttii kaikkee doramoist johnny's entertainmentin miehiin asti. Mä sammuin heti ku sain pään tyynyyn, kosk olin nukkunu edellisenä yönä kaks tuntii (syynä hyvä fici jesjes).

Aamulla lähettiin jonnekkin...en ees tiiä minne. Mut sinne tuli meiän vanhemmat ja valmennus jatku. Päästii sielt ennen iltaa kohti koteja. Oli nii outoo sanoo ihmisille et "nähään sitte lentokentällä!". Lentokentällä. Seuraavaks me nähään lentokentällä. Mitä. Mahtavaa.

Pää on nyt täynnä uutta tietoo jota pitäis muistaa. Valmennus oli oikeesti tosi hyvä, tulvillaan infoo ja silti mielettömän hauska. Derdialaisia ja sudoku partyjaaaa~ :D
Ja voi ne ihmiset siellä!

Tuli semmone outo yhteenkuuluvuuden tunne. Olo oli hirvee rento kaikkien seurassa ja oli nii kivaa puhuu kaks päivää putkee melkee pelkästään Japanista ja kaikista sivuaiheista siihen liittyen. Oli ihan mahtavaa. ♥ Pääs jotenki jakamaa ja purkamaan kaikkee. :D Ja ja ku pääs oikeesti tutustuu niihi ihmisii joiden kaa tulee matkaa lentokonees ihan jännityksest sekasin ja pääsee myöhemmin jakaa fiiliksii vuodesta.

Ja sitä oli kans vaikee käsittää, et 30 ihmistä oli hakenu Japaniin vaihtoon ja just me 9 päästiin, meiät valittiin. Toi tuli yllätyksenä.

Mutta eipä mulla muuta, hyvät fiilikset jäi, ja sain just semmosen uuden asteisen jännityksen ja innostuksen. ♥ En malta oottaa, oon ihan kärsimätön nyt. :D Ja jännittää vähä koreaa lähtevienki puolest, alle kolme viikkoo enää niiden lähtöö, aa! :D

ja tosiaan, iski taas ihana tunne, et:

Me lähetään Japaniin.
Me oikeesti lähetään Japaniin.


Öitä kaikille ♥

Woah.

Huomenna on mun viimenen koulupäivä. Sitten koeviikot. Sit en enää opiskele mun koulussa lähes vuoteen.

Tosi hassu olo. Aattelin, et oisin tässä vaiheessa ihan sekasin jännityksestä ja odotuksesta. Ja miltä musta tuntuu? Ei miltään.

Tottakai mä oon innoissani. Tottakai mä haluan lähteä, mä odotan tätä ihan hirveesti. Mä en vaan tajua tätä. Oon jotenkin nyt niin arjessa, koulussa ja näissä tajuttoman kylmissä talvipäivissä kiinni, etten saa ittelleni tilaa aatella tätä. Oon mä laittanu sähköpostia ex.vaihtarille, lainannu kirjoja, opetellu kieltä...mut mä oon kadottanu sen "perhosia mahassa"-fiiliksen. Ja haluisin sen takas.

Odotan, et saan myös sen tunteen, et mitä helvettiä mä oon menny tekemään, jotta pääsisin vaan sen yli. Koska uskon, et se paniikki tulee varmaan kuitenkin joskus, ja haluun sen äkkii pois alta.
Mä haluun vaan päästä takasin siihen hyvään jännitykseen, semmoseen tiettyyn fiilikseen.

Ja huomenna YFU:n valmennustilaisuus eli lähen koulusta aikasemmin YFU:n toimistolle, nään muita japani ja etelä-korea vaihtareita, vietetään yö hotellissa, seuraavana päivänä mennään Munkkivuoreen minne meiän kaikkien vanhemmat tulee, ja päivä päättyy lauantaina klo 17 aikaan.

Ja tota mä odotan innolla.

Haluun nähä ne ihmiset, just ne joiden kaa mulla on nyt sama tilanne, sama ikä, sama mielenkiinnon kohde. Haluun päästä jakamaan niiden kanssa ajatuksia ja fiiliksiä vaihto-vuodesta, koska se on niin eri juttu sitten puhuu tulevasta vuodesta jollekkin, joka "tajuaa" sen ja on siinä samassa tilanteessa.

Ja haluun päästä kuulemaan kaikkee mitä tulee tapahtumaan, mihin varautuu, mitä tahansa Japanista, mulle käy vaikka sellanen vaihtari löpinäkin, jonka tiiän jo etukäteen ja jolla ei oo oikeestaan suurempaa merkitystä, kun vaan pääseen kuulee niitä juttuja sinne toimistolle, sit tulee semmone ihana fiilis, et tää tapahtuu.

Ja nää on ne asiat mitä mä odotan siitä valmennuksesta. Myöhemmi selviää millasta siellä sitte oikeesti oli. Jos tapahtu liikaa kaikkee nii on mahollista, et turvaudun videopostaukseen, kosk voi olla etten osaa kirjottaa jos on kauheen sekavan fiilikset.

Bruuuuuuuuuuuuuum Asta kiittää ja kuittaa ja toivottaa hyvää yötä ❤

Ps. Ei liity mitenkään yllä olevaan tekstiin, mut haa, mun lempibändi panic!at the disco heräs viimein henkiin, julkas biisin ja loput albumin biiseistä tulee maaliskuussa. Kyllä, onnellinen hymyni ylettyy perseeseeni asti. Kyllä, odotan sitä albumia ihan liian paljon, mutta en kuitenkaan tarpeeks.❤ Sen kunniaksi:

Oh God, loving brenny.